|
Hevosen jalaksi kengitysopillisessa merkityksessä kutsutaan raajan alinta osaa säären puolivälistä alaspäin. Ulkoapäin katsoen jalassa on seuraavat osat: sääri, vuohisnivel, vuohinen, kehä(ruunu), kavio, päkiäiset ja niiden välillä päkiäiskuoppa sekä vuohistupsu. Tupsun sisällä on sarveismuodostuma, ns kannus.(L.J FABRITIUS)
Jalan luut ovat: sääriluu , vuohisluu, vuohisnuljuluut, kehäluu (ruunuluu), kavioluu ja sädeluu, joista kehäluun alaosa, kavioluu ja sädeluu ovat sarveiskotelon peittämät.
Jalan nivelet
ja siteet: Jalan luut yhdistyvät toisiinsa liikkuvasti, nivelien
avulla. Näistä nivelistä on vuohisnivel ns. sarananivel, joka
sallii liikkumista vain kahteen suuntaan, nim. eteenpäin, ojennuksen
ja taakseppäin, koukistuksen. Luitten nivelpinnat ovat kiiltävän,
kimmoisan kerroksen, ns. nivelruston peittämät, jonka tarkoituksena
on mm. lieventää astumisesta syntyneiden tärähdysten vaikutusta.
Kutakin niveltä ympäröi vahva ns. nivelpussi, jonka vahva
päällimmäinen kerros suojeleenivelosia loukkaantumisilta, ja
sisäpuolinen osa erittää limaista nivelvoidetta jonka tarkoitus
on pitää nivelrustot liukkaina. Nivelpussi on ilman ja nesteen pitävä,
mutta kuitenkin siksi väljä, ettei se estä luitten liikuntaa.
Vahvemman tuen nivelille antavat kuitenkin siteet. Ne ovat rihmamaisia
ja erittäin vahvoja, sitkeistä, yhdensuuntaisesti kulkevista jännesyistä
muodostuneita. Sijoittuneina yleensä nivelten sivuille ja taakse ne sallivat
täyden koukistumisen, samalla estäen liiallisen ojentumisen. Ruumiinpainon
vaikuttaessa veltot nivelet tulevat siteiden avulla tuetuiksi, ja luut asettuvat
samasta syystä säännölliseen vinosuuntaansa. Jalan koukistuessa
sekä nivel että siteet ovat veltot. Sivusiteiden nivelnastojen keskipisteeseen
kiinnittymisen vuoksi käy liikunta mahdolliseksi siteiden liiaksi pingoittumatta
tai höltymättä.( L.J FABRITIUS)
Jalan nivelet
ovat: vuohis-, kehä-(ruunu) ja kavionivelet.
Vuohisvivelen muodostavat sääriluu, vuohisluu ja vuohisnuljuluut,
jotka pysyvät koossa seuraavien siteiden avulla: sivuside, joka kulkee
sääriluun alapäästä vuohisluun yläpäähän,
nuljuluiden sivuside, joka estää nuljuluita luistamasta taakseppäin,
nuljuluitten yhdysside, joka muodostaa yhdessä pinnallisen koukistajajänteen
kanssa renkaanmuotoisen, liukaspintaisen tupen, ns. rengassiteen, jonka
lävitse syväkoukistajajänne kulkee. Ristisiteet kulkevat
syvemmälle ja, kuten nimi jo osoittaa, ristissä vuohisluun yläpäästä
vastapuoliseen vuohisnuljuluuhun.
(L.J FABRITIUS)
 |
Kolmositeet joista keskihaara ja kaksi sivuhaaraa kiinnittyvät vuohisnuljuluihin ja vuohisluun kolmioon peittäen ne kokonaan. (L.J FABRITIUS)
Hankoside on erittäin vahva sääriluun yläpäästä lähtevä side, joka säären alapäässä jakaantuu kahteen haaraan, jotka puolestaan kiinnittyvät vuohisnuljuluihin estäen niitä laskeutumasta sijaltaan. Hankoside ei kuitenkaan pääty vuohisnuljuluihin , vaan jatkuukiinnityttyään niihin erityisinä jatkositeinä alas ja eteenpäin ja yhtyy ojentajajänteeseen (L.J FABRITIUS)
 |
Hankoside ja sen jatkositeet estävät vuohisnivelen liiallisen koukistumisen ja kehänivelen eteenpäin taipumisen sekä pitävät samalla vuohisnuljuluut asennossaan. |
(L.J FABRITIUS)
Kehäniveltä
( ruununiveltä), johon kuuluvat vuohisluu ja kehäluu, pitävät
koossa:
sivusiteet ,takasiteet,
kahdet ulkoiset ja kahdet keskimmäiset ja sädeluun kannatuside.
 |
Kavioniveltä, johon kuuluvat kehäluu, kavioluu ja sädeluu, pitävät koossa: sivusiteet ja sädeluun kavioside, joka kulkee kavioluun puolikuun muotoisen syvennyksen syrjästä sädeluun vastaavaan syrjään, siten liikkuvasti yhdistäen mainitut luut, sädeluun kaviorustoside,joka kiinnittää sädeluun kavioruston alasyrjään , ja sädeluun kannatusside joka lähtee sägeluun kulmista ja kiinnittyy kehänivelen kohdalla vuohisluun alapäähän, muodostaa siten sädeluulle keinuntapaisen kannattimen